Slovakiancuvac
Rodun alkuperä
Valkoisten vuoristokoirien alkuperä voidaan johtaa arktisesta sudesta, jonka jälkeläiset elivät ennen jääkautta ja jääkauden aikana Euroopan vuoristojäätikköjen reuna-alueilla. Näitä vuoristoja olivat Kaukasus-vuorten pohjoisrinteet, Balkanin vuoristo (jossa erityisesti Rodope-vuoret), Karpaatit, Tatran vuoristo, Abbruzzien pohjoisrinteet, Keski-Euroopan Alpit ja myös Pyreneitten vuoristo.
Slovakiassa on alppikarjataloudella erittäin vanhat perinteet. Slovakiancuvacit, vuoristolampaat, huzul- hevoset ja muut vuoriston tyypilliset kotieläimet olivat se perusta, jolle paimenasukkaiden karjanpito vuoristoniittyjen seuduilla rakentui.
Nämä koirat olivat hyviä suojelijoita, vartijoita, seuralaisia ja oppaita sekä myös lammaslaumojen paimenia. Ne paimensivat myös nautalaumoja, jopa kalkkunaparvia ja muita kotieläimiä sekä vartioivat erilaisia kohteita. Sittemmin karjamajoilla juustoa ja muita tuotteita ostamassa käyneet lomailijat ja turistit ihastuivat valkoisiin, tiheäturkkisiin pentuihin ja veivät niitä mukaansa palatessaan asutuskeskuksiin. Siellä näistä koirista tuli ylellisyysrotu harvinaisen ulkonäkönsä vuoksi.
Professori Antonin Hruza piti yli 30 vuotta (n. vv. 1930 - 1960) slovakiancuvacin kantakirjaa Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa.
Slovakiancuvacien ensimmäinen rekisteröity pentue syntyi 4.6.1929 isänä Jerry (s.1.8.1925) ja emänä Kora (1.3.1928). Rodun rekisteröinti on lähtenyt näistä kahdesta koirasta.
FCI hyväksyi rodun 13.6.1965 olleessa kokouksessa.
Suomessa ensimmäinen slovakiancuvac uros Bok Z Pod Gremenice rekisteröitiin vuonna 1966 ja narttu Elen Z Orechoveho Sadu rekisteröitiin 1967. Ensimmäinen cuvac-pentue syntyi vuonna 1968 Elenzen-kenneliin. Rodun ensimmäinen JTO (jalostuksentavoiteohjelma) on tehty vuonna 1990.
Vuonna 1994 rodun viralliseksi nimeksi muutettiin slovakiancuvac (ent. nimi Slovakiankuvasz). Vuosien 1966-2025 välisenä aikana suomeen on tuotu 81 cuvacia.
Cuvacit Suomessa
Tämän hetkinen cuvacien määrä suomessa on n. 190 yksilöä.
Rotua kasvattaa tällä hetkellä Suomessa kuusi kasvattajaa.
Vuosina 1994-2025 luonnetestissä on käytetty 21 slovakiancuvacia. Cuvacien kanssa on käyty myös mm. BH,MH ja pelastuskoirakokeissa. Muutamien yksilöiden kanssa on harrastettu myös agilitya, noseworkia, rallytokoa ja tokoa.
Luonne- ja käyttöominaisuudet
Slovakiancuvacin tulee perusluonteeltaan olla tasapainoinen, itsevarma, rohkea ja itsenäinen. Liika vilkkaus ei tai palvelualttius ei kuulu rotuun, vaikkei sen kanssa pieni harrastelukaan mahdotonta ole.
Slovakiancuvacit ovat hyvin viisaita ja mikäli ihminen aseta rajoja koiralle niin koira alkaa helposti asettamaan niitä ihmiselle. Rajat ja rakkautta on tärkeässä roolissa cuvacpennun kanssa samoin kuin molemminpuoleinen luottamuus ja reiluus.
Cuvacilla tulee olla korkea kynnys ihmisaggresioon etenkin kiinni käymiseen. Usein koirat hyväksyvät vastakkaista sukupuolta olevat koirat suht mutkattomasti mutta on myös yksilöitä jotka eivät ole lainkaan koirasosiaalisia oman lauman ulkopuolisille koirille.
Kotona koiran työ on vartioida ihmisiä, aluettaan ja mahdollisesti myös tilalla olevia eläimiä. Kodin ulkopuolella koiran tulisi suhtautua neutraalisti lähes kaikkeen.
Rodussa on suuria linja- sekä yksilöeroja ihmisiin suhtautumisen kanssa.
Ulkonäkö
Slovakiancuvac on väriltään aina valkoinen ja vaikka luulisi sen olevan jatkuvasti likainen niin näin ei kuitenkaan ole. Turkki on likaahylkivä ja kuivuessaan lika rapisee koirasta pois.
Rakenteeltaan cuvac on hyvin liioittelematon ”peruskoira” eikä sen kuulu olla liian raskas tai liian kevyt.
Terveys
Slovakiancuvac kuuluu PEVISAan eli Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa lonkkien ja
kyynärten osalta. Seuraavin raja-arvoin: Koiralla tulee olla astutushetkellä lonkkakuvauslausunto.
Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C. Astutushetkellä koiralla tulee olla myös
kyynärnivellausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on kyynärniveldysplasian aste 1. Jos toisella vanhemmista
on kyynärniveldysplasian aste 1, toisen vanhemman kyynärniveldysplasian aste tulee olla 0. Alaikäraja
lonkka- ja kyynärnivelkuvauksiin on 18 kk
10 vuoden otannalla (2014-2024) slovakiancuvaceja on kuvattu lonkkien osalta 112. Näistä kuvatuista A-B
lonkkaisia on 47% ja C,D, ja E lonkkaisia 53%. Lonkkakuvattujen cuvacien määrä rekisteröintimäärän
v.2014-2022 välillä ja kuvattu viimeistään vuoden 2024 aikana on 60,54%.
Kyynärkuvattuja cuvaceja on 10 vuodessa 111 kpl. 0 tuloksen saaneita cuvaceja 92% ja 1,2 tai 3 tuloksen
saaneita 9% kuvatuista.
Selän osalta cuvacit ovat saaneet seuraavanlaisia tuloksia vuosien 2019-2024 kuvauksissa.
LTV 0 19kpl, LTV1 5kpl, LTV2 2kpl ja LTV3 1kpl
SP 0 22kpl ja SP1 1kpl
VA 0 26kpl ja VA1 1 kpl.
Olkanivelen osteokondroosi osalta tutkittuja cuvaceja on 20 kpl:ta seuraavin tuloksin:
Ei todettu: 18 kpl:ta ja Todettu 2kpl.
Silmissä cuvaceilla ei ole todettu perinnöllisiä vikoja.
Rodussa esiintyy myös jonkin verran kilpirauhasen vajaatoimintaa, atopiaa ja allergioita.
Tämän hetkisen tiedon mukaan cuvacien keskimääräinen elinikä on 8v 7kk. (SKL jalostustietojärjestelmä)
Lähteet: Slovakiancuvac rotumääritelmä, SKL jalostustietojärjestelmä.
